Huhti-toukokuun maistelut: Täysi-ikäinen Islay ja irlantilainen pot still

Huhtikuussa maisteluun saatiin täysi-ikäinen Islayn viski, eli 18-vuotias Bunnahabhain. Tuhti, tumma ja miehekäs saariviski sai "seurakunnalta" kovasti hyväksyvän palautteen.
Viskistä tuoksuteltiin makeita vaniljan, toffeen ja hedelmien aromeja. Makunuotteihin kirjattiin leveä suutuntuma, pehmeys, täyteläisyys ja runsaus. Viskissä on makeita kuivattujen hedelmien makuja (rusinaa), mausteisuutta, turpeisuutta ja tuhtia voimaa. Sherryistä makua löytyy myös, mikä ei liene yllätys pitkän tynnyröinnin seurauksena. Merellinen suolan säväys oli myös löydettävissä.
Oivallisen laatuviskin maku suipistuu jälkimakuun, joka kestää pitkään. Sitaatit makunuoteista ovat kuvaavia: "Roteva, miehekäs viski, ostoslistalle!" Ja: "Helposti nautittava, suosikki. Tilauslistaan!"

Yellow Spot Single pot still 12 yo

Toukokuussa maisteluun otettiin irkkuviski. Yellow Spot 12 yo on eräänlainen uudelleenjulkaisu, jonka alkuperäinen ilmentymä hävisi markkinoilta jo vuosikausia sitten. Midletonin tislaamo on KSVY:n Irlannin matkalaisille tuttu paikka ja monille kyseisen firman tunnetumpi tuote lienee Jameson. Yellow Spot on ns. single pot still -viski, eli se vastaa sikäläisin valmistusmenetelmin tehtyä single maltia. Irlantilaiset käyttävät pot stilliinsä sekä mallastettua että mallastamatonta ohraa.
Kansainvälisesti Yellow Spot on saanut ihan kiittäviä arvioita, Drink Insider arvosti juoman peräti 92 pisteen arvoiseksi.
Viskiseurakunta ei ollut tästä pullotteesta yhtä innoissaan. Tuoksusta löytyi makeita vaniljaisia, päärynäisiä sävyjä, mutta jostain syystä muutamissa arvioissa luonnehdittiin aromia lähinnä alkoholiseksi. Joku kirjasi ylös jopa sanan "käsidesi". Myös maussa alkoholisuus nousi jonkin verran esille, ja viskin koettiin kaipaavan pientä vesilisää. Raikkautta, makeutta löytyi, kuten myös pippuria ja ehkä hieman yllättäen metallista sivumakua. Vesilisällä pistävyys ja terävyys pehmenee ja papereihin kirjattiin mm. sana "hunajainen".
Kaiken kaikkiaan Yellow Spot ei ole ihan epäonnistunut tekele, vaikka maistelunuoteissa joku kirjasikin sen sopivan lähinnä "appiukolle tarjottavaksi".

Maaliskuun maistelussa 27.3. Balblair 1990 Vintage

Maaliskuun maistelussa oli Balblair 1990 Vintage, eli Highlandin vuosikertaviski. Balblair julkaisee pullotteensa nykyään ikämerkinnän sijaan vuosikerralla, eli vuosiluku ilmaisee vuotta jona viski on tislattu ja tynnyröity. Edellisen laman kynnyksellä Balblairin tislauspannuista tipahdellut tisle on kypsynyt liki neljännesvuosisadan ex-bourbontynnyreissä ja espanjalaisissa sherry butt -tynnyreissä. Viski on tislaamon valikoimassa iäkkäämmästä päästä, tällä hetkellä tarjolla on kaksi vanhempaa vuosikertaa, 1983 ja 1969.
Balblairin tuotteet erottaa hyllyssäkin melko helposti monista muista. "Mahakkaat" pullot on paketoitu tyylikkään minimalistisiin pakkauksiin, joissa on muun muassa käytetty magneetteja paketin sulkumekanismina. Varsin hienostunutta, siis.
Ainakin vuosikerran 1990 tapauksessa ulkokuori ja sisältö olivat melko hyvin synkassa keskenään, sillä viskin ystävissä Balblair sai varsin positiivisia reaktioita aikaan. Meripihkan ja syvän tumman kullan värinen viski tuoksuteltiin hedelmäiseksi, makeaksi, pehmeäksi ja jopa toffeiseksi. Sitruksen aromeja ja vaniljaakin tuoksusta löytyi. Mausteisuuden sherrykypsytyksestä nappasi myös muutama.
Makunuoteissa viski arvioitiin varsin tasokkaaksi, joskin useat arvioijat kirjasivat tuoksun ja maun olevan jotenkin eri paria - makeahkon ja pehmeän tuoksun parina maku tuntui eräistä voimakkaalta, hyökkäävältä ja jopa terävältä. Vesilisää jäi kaipailemaan muutama maistelija. Maku toi kielelle muun muassa hillottua aprikoosia, toffeeta, kermaisuutta, mutta myös kuivempia puisia ja nahkaisia sävyjä. Kaiken kaikkiaan arviot olivat varsin mairittelevia: viskiä kuvailtiin muun muassa tasapainoiseksi, laadukkaaksi ja hienostuneeksi - "peukutuksen arvoiseksi" kerta kaikkiaan.

Vuosikokous 21.2. 2015 Kemin kaupunginteatterissa

Kemin seudun viskin ystävät ry kokoontui koolle vuosikokouksen merkeissä lauantaina helmikuun 21. päivä. Samaan syssyyn oli yhdistetty illanvietto ja teatterinäytös "Yökaudet", sillä pikkujouluja ei viime vuoden lopulla nähty viisaaksi järjestää.
Vuosikokous valitsi seuran puheenjohtajana jatkamaan Jussi Rosenlundin. Jussin valinta jatkokaudelle oli yksimielinen, eikä vakavamielisiä haastajia pressan virkatuolille ilmaantunut. Onnittelut Jussille ja seuralle hyvästä valinnasta!
Sihteerin pestin haltija vaihtui, sillä ansiokkaasti toimea hoitanut Kai Sirkiä oli erovuorossa hallituksesta. Tilalle nimettiin Arvo Mäkinen. Hallituksen jäseninä jatkavat Antti Heikinmatti ja Anne Yliviuhkola ja erovuorossa Kaitsun tapaan olleiden Atle Bergstrømin ja Onni Hytösen tilalle hallitukseen valittiin seurassa alkumetreiltä lähtien ollut Vesa Räisänen sekä Jaana Ikonen-Toivanen. Tiedottajana jatkaa Juhani Hiltunen ja klubimestarina Arto Nevala.
Jäsenmaksu pidettiin ennallaan ja "maksulaput" ovat matkalla jäsenistölle. Makselkaa ajoissa jos mielitte pitää jäsenyytenne voimassa! Tällä hetkellä seuran jäsenkiintiö on täynnä ja jonossa on väkeä. Paikkoja seurassa on aukeamassa kuitenkin ainakin yksi.

p.s. Teatterin irlantilaiskomedia "Yökaudet" sisälsi - Kaukoa mukaillakseni - yllättävän vähän kiroilua ja ryyppäämistä, mutta viihdytti joka tapauksessa tasokkaasti täpötäyttä katsomoa. Yhdistetty vuosikokous-illanvietto ei ainakaan allekirjoittaneen mielestä ollut hassumpi idea.

Onks ikää? Eli Macallanin NAS-viskit ja ikämerkityt tastingissa 10.2. 2015

Helmikuun alkupäivinä viskiseuralaiset ja muutama muukin jalon juoman ystävä sai jälleen tilaisuuden kuulla epistolaa varsinaisen viskilähettilään kertomana. Edringtonin Veli Salonen oli kutsuttu esittelemään Macallanin valikoimasta valittuja paloja. Uisgessa palkittua Rubyä ei valitettavasti saatu tähän maisteluun, mutta pari muuta "väriviskiä", eli Amber ja Sienna kylläkin saatiin. Näitä ikämerkitsemättömiä eli ns. NAS-viskejä komppasi pari 12-vuotiasta: Sherry Oak ja Fine Oak.

Amber ja Sienna kuuluvat tislaamon "1824" -sarjaan. Värisuorassa on näiden lisäksi vaaleampi Gold, sekä jo mainittu Ruby. Kaikki ovat ikämerkitsemättömiä, mutta Velin mukaan nyt maistetuista Amber on koottu keski-iältään noin 10-11 -vuotiaista tisleistä ja Sienna hieman vanhemmasta tavarasta, eli noin 15-vuotiaasta tisleestä. Eroa on siinä, kuinka suuri osa viskistä on kypsytetty ensimmäisen täytön eurooppalaisessa sherrytynnyrissä, refill-tynnyrissä tai amerikkalaisesta tammesta tehdystä sherrytynnyrissä.

NAS-viskien merkityksestä harrastajille ja tislaamoille keskusteltiin tastingissa jonkin verran. Tislaamon näkökulmasta kyse on Salosen mukaan muustakin kuin bisneksestä. Kuluttajien laatuvaatimukset single maltien suhteen ovat kasvaneet suosion myötä ja tislaamojen ongelmaksi on tullut se, että tarpeeksi laadukkaasti tynnyröityjä tisleitä ei välttämättä ole sopivanikäisinä saatavilla. Vapauttamalla viski ikämerkinnästä käyttöön saadaan huomattavasti laajempi valikoima paremmalla osaamisella tynnyröityjä tisleitä, sanoo myyntimies. Ja Macallanin varastojen kyseessä ollessa tässä on varmasti paljon tottakin. Epäilevä Tuomas voisi tosin lisätä, että ikämerkinnästä luopuminen parantaa entisestään katteita, kun pullotteisiin voidaan sekoitella nuorempia tisleitä kypsempien joukkoon. Maksaa se tynnyrissä kypsyttäminenkin, ja aikahan on tunnetusti rahaa...

Nyt maistetuista neljästä viskistä eniten kehuja kirvoitti Amber. Ensimmäisen täytön sherrytynnyrit ovat tässä näistä kahdesta viskistä vähemmistössä ja refillejä on käytössä enemmän. Omiin makunuotteihin kirjasin tuoksusta, että se on "aika kevyt, suklaisen makea ja toffeisen kinuskinen". Makupuolella aromikkuus oli mehukasta, suklaisia, pähkinäisiä ja makeita sävyjä löytyi, mutta jälkimaku jäi melko lyhyeksi.

Enemmän ensitäytön sherrykypsytystä sisältävä ja tummempi Sienna puolestaan tuoksahti pontevammalta, viskisemmältä ja mausteisemmalta. Makukin on Amberia ronskimpi, tamminen ja tanniininen jopa. Osa maistajista piti kuitenkin Siennaa hieman "tekemällä tehtynä".
Perusvalikoiman 12-vuotiaat eivät ole huonoja nekään. Fine oak vaniljaisine ja päärynäisine tuoksuineen ja hieman takakireän, mutta raikkaan makunsa kanssa on ihan kelpo tuote. Sherry Oakia luonnehtivat mehevämmät, lämpimämmät ja rusinaiset tuoksut ja sherryinen ja maanläheinen (ehkä multainenkin?) maku.

Pientä ennustamistakin tastingissa harrastettiin, kun NAS-viskien nousua puntaroitiin. Velin arvion mukaan aasialaisten kuluttajien massat ovat vasta löytämässä single maltit. Kiinalaisia ja intialaisia raharössejä on siihen malliin paljon, että kun he pölähtävät lompakot levällään ostamaan kaikki ikämerkityt mallasviskit, ei meillä tavallisilla köyhillä viskin ystävillä ole enää varaa muuhun kuin NASseen...

Vuoden ensimmäisessä maistelussa 30.1. Macallanin maukas perusviski

Uusi vuosi alkoi Macallanin merkeissä, sillä vuoden ensimmäisessä maistelussa pöytään nostettiin Macallanin taxfree-valikoiman Select Oak Five Cask. Ikämerkitsemätön tuote on sekoiteltu kolmessa tai viidessä eri tynnyrissä kypsyneestä tisleestä. Tällä kertaa maistelussa oli malli Five Casks, jossa viski on kypsytetty ensimmäisen täytön eurooppalaisesta tammesta tehdyssä sherrytynnyrissä, sekä amerikan tammesta valmistetuissa bourbon- tai oloroso-tynnyreissä. Näin ainakin blogitietojen mukaan.

Viskin ystäville Macallanin 1824-kokoelman edullisin viski maistui ihan mainiosti. Vaikka perusluonne onkin aika "perus", sai viski ihan positiiviset arvostelut. Tuoksusta löytyi vaniljaa, päärynää ja sokerisiakin makeita aromeja. Kukkaisiakin sävyjä löytyi. Tasapainoinen, joskin melko vieno, vaisu tai hento, oli porukan arvio tuoksusta.
Makupuolestakaan ei juuri kovin moittivia arvosteluja irronnut. Macallan on vanhimpia (laillisia) tislaamoja Skotlannissa, joten parissa sadassa vuodessa on ehditty jotain ilmeisesti oppia... Perusmaussa tulee etummaisena esiin vaniljaisia makeita aromeja. Hunajaa, siirappia, hedelmää ja sherryn rusinaisempiakin makuja löydettiin. Pippuriset, pistävät ja viljaisen keksiset aromit saivat myös joitakin mainintoja. Yleisluonnehdintana viski on "hyvä perusviski", "ei paha", "aloittelijoillekin sopiva" - eli "viskien Toyota Avensis". Ei ärsytä, mutta ei kyllä kauheasti kiihotakaan.

Vuotta jatkettiin sittemmin vähän mielenkiintoisempien Macallanien merkeissä, mutta siitä tuonnempana.

Macallan -tasting tulee!

Arto järjestää Palomestarissa Macallan-maisteluillan helmikuussa 10. päivä. Veli Salonen, joka piti meille toissavuonna mainion maistelu- ja luentotilaisuuden Highland Parkin tuotteista, kertoo tällä kertaa Macallanin valikoimasta. Maisteltavina on Aber, Sienna ja Ruby ja 12-vuotias Sherry Oak. Jos edelliskerran perusteella pitäisi arvioida, niin tätä tilaisuutta ei kannata päästää lipumaan käsistä...
Tilaisuus järjestetään Palomestarin auditoriossa 10.2. klo 18 alkaen, johon mahtuu 40 nopeinta. Ilmoittautumiset ja hintakyselyt Artolle Palomestariin!

Muista ilmoittautua vuosikokoukseen!

Vuosikokous ja teatteri-ilta lähestyy!

Kemin seudun viskin ystävien vuosikokous ja teatteri-ilta lähestyy ja ilmoittautumisia on jo tullutkin. Jos mielit mukaan, pistä ilmoittautumista tulemaan nopsasti sihteeri-Kaitsulle sähköpostiin! Vuosikokoustahan vietetään siis 21.2. Kemin kaupunginteatterissa. Kokouksen yhteydessä on ruokailu juomineen. Maksu on 50 euroa per henkilö ja se suoritetaan seuran tilille.