Helmikuun alkupäivinä viskiseuralaiset ja muutama muukin jalon juoman ystävä sai jälleen tilaisuuden kuulla epistolaa varsinaisen viskilähettilään kertomana. Edringtonin Veli Salonen oli kutsuttu esittelemään Macallanin valikoimasta valittuja paloja. Uisgessa palkittua Rubyä ei valitettavasti saatu tähän maisteluun, mutta pari muuta "väriviskiä", eli Amber ja Sienna kylläkin saatiin. Näitä ikämerkitsemättömiä eli ns. NAS-viskejä komppasi pari 12-vuotiasta: Sherry Oak ja Fine Oak.
Amber ja Sienna kuuluvat tislaamon "1824" -sarjaan. Värisuorassa on näiden lisäksi vaaleampi Gold, sekä jo mainittu Ruby. Kaikki ovat ikämerkitsemättömiä, mutta Velin mukaan nyt maistetuista Amber on koottu keski-iältään noin 10-11 -vuotiaista tisleistä ja Sienna hieman vanhemmasta tavarasta, eli noin 15-vuotiaasta tisleestä. Eroa on siinä, kuinka suuri osa viskistä on kypsytetty ensimmäisen täytön eurooppalaisessa sherrytynnyrissä, refill-tynnyrissä tai amerikkalaisesta tammesta tehdystä sherrytynnyrissä.
NAS-viskien merkityksestä harrastajille ja tislaamoille keskusteltiin tastingissa jonkin verran. Tislaamon näkökulmasta kyse on Salosen mukaan muustakin kuin bisneksestä. Kuluttajien laatuvaatimukset single maltien suhteen ovat kasvaneet suosion myötä ja tislaamojen ongelmaksi on tullut se, että tarpeeksi laadukkaasti tynnyröityjä tisleitä ei välttämättä ole sopivanikäisinä saatavilla. Vapauttamalla viski ikämerkinnästä käyttöön saadaan huomattavasti laajempi valikoima paremmalla osaamisella tynnyröityjä tisleitä, sanoo myyntimies. Ja Macallanin varastojen kyseessä ollessa tässä on varmasti paljon tottakin. Epäilevä Tuomas voisi tosin lisätä, että ikämerkinnästä luopuminen parantaa entisestään katteita, kun pullotteisiin voidaan sekoitella nuorempia tisleitä kypsempien joukkoon. Maksaa se tynnyrissä kypsyttäminenkin, ja aikahan on tunnetusti rahaa...
Nyt maistetuista neljästä viskistä eniten kehuja kirvoitti Amber. Ensimmäisen täytön sherrytynnyrit ovat tässä näistä kahdesta viskistä vähemmistössä ja refillejä on käytössä enemmän. Omiin makunuotteihin kirjasin tuoksusta, että se on "aika kevyt, suklaisen makea ja toffeisen kinuskinen". Makupuolella aromikkuus oli mehukasta, suklaisia, pähkinäisiä ja makeita sävyjä löytyi, mutta jälkimaku jäi melko lyhyeksi.
Enemmän ensitäytön sherrykypsytystä sisältävä ja tummempi Sienna puolestaan tuoksahti pontevammalta, viskisemmältä ja mausteisemmalta. Makukin on Amberia ronskimpi, tamminen ja tanniininen jopa. Osa maistajista piti kuitenkin Siennaa hieman "tekemällä tehtynä".
Perusvalikoiman 12-vuotiaat eivät ole huonoja nekään. Fine oak vaniljaisine ja päärynäisine tuoksuineen ja hieman takakireän, mutta raikkaan makunsa kanssa on ihan kelpo tuote. Sherry Oakia luonnehtivat mehevämmät, lämpimämmät ja rusinaiset tuoksut ja sherryinen ja maanläheinen (ehkä multainenkin?) maku.
Pientä ennustamistakin tastingissa harrastettiin, kun NAS-viskien nousua puntaroitiin. Velin arvion mukaan aasialaisten kuluttajien massat ovat vasta löytämässä single maltit. Kiinalaisia ja intialaisia raharössejä on siihen malliin paljon, että kun he pölähtävät lompakot levällään ostamaan kaikki ikämerkityt mallasviskit, ei meillä tavallisilla köyhillä viskin ystävillä ole enää varaa muuhun kuin NASseen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti